Maneesilla ei ollut tänään muita kuin me joten kumpikin hevonen keskittyi hyvin kun ei ollut mitään actionia meneillään.
Jumppasin Lyyskyä rennoksi ja pehmeäksi ravissa ja laukassa molempiin suuntiin.
Se oli aika energinen, kuten yleensä. Menin pääosin pääty-ympyrällä ja sain sen ihan hyväksi lopussa.
Kuten jo sanottu, se on alkanut toimimaan paremmin ja paremmin tässä syksyn aikana ja olen oppinut eri tapoja millä saada se rennoksi ja niskan ja kaulan liikkumaan. Sillä on nimittäin tapana hermostuessaan mennä ihan kireäksi ja kovaksi niskasta ja kaulasta ja sen johdosta myöskin selästä. Kun se hermostuu ja alkaa jännittämään ja pidättämään hengitystänsä se menee ihan lukkoon ja se on hankala saada taas rauhoittumaan siitä.
Se hermostuu useimmiten muista hevosista. Ei se pelkää niitä tai muuta mutta se hermostuu ja jännittyy jos paljon hevosia esim. laukkaa maneesissa/kentällä samaan aikaan. Kisaverkat onkin varmaan ne pahimmat paikat sille ja ensi kaudella onkin suunnitelmana välttää verkkoja mahdollisimman paljon ja lämmitellä hevonen jossain muualla. Toinen mistä se jännittyy on jos yrittää tehdä jotain temppuja kuten vaikka laukanvaihdot tai ihan vaan vaikka pohkeenväistökin välillä on kamalaa ja hirveetä ja mä en osaa ja mä en pysty ja nyt mä jännityn ja ei ei ei ei !
Joten suurimmaksi osaksi kun ratsastan niin mennään ympyrällä tai suoralla ja korkeintaan jotain kiemurauria ja ihan perus teitä ja jumppaa. Nykyään se kyllä osaa jo olla melko rento kun mennään avoa tai pohkeenväistöä ravissa tai käynnissä. Se vaan tarvitsee hirveän tarkat ohjeet ja aikaa reagoida ja miettiä mitä siltä halutaan. Hiljaa hyvä tulee. Yksinkertaistettuna ratsastajan pitää ymmärtää sen sielunelämää ;)
Enivei, Lyrpyllä oli tänään juoksutuspäivä ja äiti juoksutti sitä maneesin toisessa päädyssä.
Käytössä oli vyö sekä sivuohjat. Niillä se toimii hyvin ja hakeutuu eteen alas ja rentoutuu ja kantaa itsensä hyvin. Laukassa oli hieman vaikeampaa oikeaan kierrokseen. Se on sen huonompi puoli, joten vähän ristilaukkaa esiintyi aluksi, mutta pian se löysi taas raiteille ja meni nätisti ja tasapainossa.
Se on hirveän hauska hevonen koska se on niin rauhallinen ja positiivinen. Se ei riehu liinassa tai vedä pultteja jossei se ymmärrä (niinku vaikka äitinsä...) vaan se pysähtyy ja odottaa että joku kertoo mitä pitää tehdä.
Niinkun vaikka liinassa; jos se ei tajua, se pysähtyy ja kattoo päälle ihan kysymysmerkkinä ja kun sitten sanoo että "Mene mene!" ja heilauttaa liinanpäätä niin se lähtee taas ravaamaan :D
Kaiken kaikkiaan oli ihan mukava maneesireissu :) Sunnuntaina on Lyrpyllä Maija Pellikan valmennus Sundomissa ja luultavasti tulee videota tänne blogiin siitä sitten. Huomenna mennään siis mahdollisesti maneesille taas molemmilla.
 |
| Huonolaatunen kuva Lyrpystä |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti